Alkuviikosta vietimme muutaman päivän Estholmissa, Espoon Suvisaaristossa. Olemme olleet siellä kerran ennenkin. Tällä kertaa minulla kävi aikamoinen munkki, sillä saarella oli myös nuori ja ketterä lapinkoiranarttu Lumo.
Kirmailimme yhdessä pitkin saarta, aluksi ihan kavereina, mutta sitten Lumo alkoi kiinnostaa minua muussakin mielessä. Taisin kuumeta vähän liikaakin, sillä isäntäväki telkesi minut lopulta mökkiin. Jos Lumo saikin minusta ensimmäisenä iltana tarpeekseen, niin seuraavana aamuna se oli kuitenkin jo varhain oven takana kerjäämässä minua ulos. Emäntä antoi sen nyyhkiä oven takana puolisen tuntia, ennen kuin päästi minut lähtemään. Sama touhu ympäri saarta jatkui taas.
Puolilta päivin lähdimme viereiseen saareen, Pentalaan. Sielläkin olen käynyt aikaisemmin ja uinut myös saaren pikkujärvessä. Tällä kertaa sain niin hyviä jäniksen vainuja, että keskityin jänisjahtiin melkein kolmeksi tunniksi. Kun palasimme takaisin Estholmiin, tuuli oli yltynyt niin kovaksi, että isäntä sai tehdä täysillä hommia saadakseen soutuveneen salmen yli. Hankainkin irtosi.
Paluumatkan takaisin mantereelle teimme isolla fiskarilla, ja kapteeni kehui minua aika taitavaksi laivakoiraksi, kun taiteilin veneeseen ja pois kovassa myrskyssä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti