Muutama viikko sitten, vuosittaisella rokotuskeikalla Tapiolan eläinlääkäriasemalla todettiin, että mullahan on toinen reisilihas vähän huonommassa kunnossa kuin toinen. Isäntäväki mietti ääneen, että mitenkäs sitä saataisiin parempaan kuntoon, ja emäntä sai idean: pääsenkin uimaan nyt lämpimien kelien aikaan joka päivä, jos sää vain sallii!
Ne aloittivat ensin heittämällä keppiä vain muutaman metrin päähän (luulivat taannoisen häntäleikkauksen vielä vaivaavan jotenkin), mutta onneksi ne pian huomasivat, että jaksan kyllä uida pidempiäkin matkoja.
Olen toki aikaisempinakin kesinä käynyt uimassa tiheään, mutta ei se tällaista jokapäiväistä lystiä ole ollut. Olen uimisesta nyt niin innoissani, että alan jo kuuden aikaan aamulla herätellä emäntää päästäksemme ajoissa rantaan. Uiminen sopii meikäläiselle: saan siitä virtaa koko päiväksi ja jaksan vielä illallakin kuljetella kenkiä ja sukkia isäntäväen iloksi (pientä palkkiota vastaan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti