Kyllä vähän nyppii, kun isäntäväki on viipottanut sellaista vauhtia, että blogini on jäänyt päivittämättä. Näin jälkikäteen voidaan todeta, että syksy oli hyvä: sienestimme harva se viikonloppu Nuuksiossa tai Inkoossa. Emäntä yritti kouluttaa minusta sienikoiraa, mutta ei oikein innosta. Metsässä on niin paljon muutakin mielenkiintoista enkä edes pidä sienistä.Marras-joulukuun vaihteessa laumamme vaihteeksi rentoutui ja matkasimme Journalistiliiton mökkiin Vierumäelle. Kylä oli hiljainen ja lunta oli paljon. Taisimme ainakin alkuviikosta olla ainoa lauma niillä kulmilla.
Hajut olivat mahtavat! Jänöjä, kettuja ja hiiriä liikuskeli lähituntumassa ja päivittäin kävi ikkunan takana päivällisellä orava! Seurailin sen touhuja koko aterian ajan, yritin olla paikallani niin liikkumattomana kuin mahdollista, ettei se olisi huomannut minua. Erikoinen viikko: pääsin pulkkamäkeenkin ja kokeilin pulkassa oloa, kävin talleilla tutustumassa islanninhevosiin, sain uuden vinkulelun, jolla harjoittelen nyt joulubiisejä. Vierumäki oli ainakin näin kaamosaikaan hyvä mesta. Sinne pitää päästä uudelleen.
