sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Uintitreenejä



Muutama viikko sitten, vuosittaisella rokotuskeikalla Tapiolan eläinlääkäriasemalla todettiin, että mullahan on toinen reisilihas vähän huonommassa kunnossa kuin toinen. Isäntäväki mietti ääneen, että mitenkäs sitä saataisiin parempaan kuntoon, ja emäntä sai idean: pääsenkin uimaan nyt lämpimien kelien aikaan joka päivä, jos sää vain sallii!

Ne aloittivat ensin heittämällä keppiä vain muutaman metrin päähän (luulivat taannoisen häntäleikkauksen vielä vaivaavan jotenkin), mutta onneksi ne pian huomasivat, että jaksan kyllä uida pidempiäkin matkoja.

Olen toki aikaisempinakin kesinä käynyt uimassa tiheään, mutta ei se tällaista jokapäiväistä lystiä ole ollut. Olen uimisesta nyt niin innoissani, että alan jo kuuden aikaan aamulla herätellä emäntää päästäksemme ajoissa rantaan. Uiminen sopii meikäläiselle: saan siitä virtaa koko päiväksi ja jaksan vielä illallakin kuljetella kenkiä ja sukkia isäntäväen iloksi (pientä palkkiota vastaan).


sunnuntai 3. toukokuuta 2015

13-vuotta mittarissa!



Se oli viime keskiviikkona, kun meikäläiselle tuli 13-vuotta mittariin. Isäntäväellä oli sen verran kiireitä, ettei keskiviikkona juuri bailattu (sain toki paketin heti aamulla ja makkaraleivoksen iltapäivällä), mutta vähän juhlavammin kunnnianarvoisaa ikääni huomioitiin vappupäivänä perjantaina.
Isäntäväki laittoi päähänsä koulutusta osoittavat, ajan patinoimat lakkinsa, minulle puettiin omaa koulutustani osoittavat kuulokoiraliivit ja sitten suunnattiin vauhdilla kohti Itä-Helsinkiä, tarkemmin ottaen Rastilan kartanoa. Kartanossa (emännän mukaan se on entinen hiihtomaja) sijaitsee ravintola Lähiö. Kun käväisimme sen terassilla viime kesänä, huomasimme, että ravintolassa oli oma ruokalista koirille. Listaa ei enää valitettavasti ollutkaan tarjolla. Ystävällinen mieshenkilö ilmoitti kuitenkin suureksi helpotuksekseni, että keittiöstä löytyy koirillekin jotakin. Esimerkiksi naudanlihaa kerrottiin olevan tarjolla. Sitä minulle tuotiinkin sitten iso lautasellinen - tuossa kuvassa yllä olen ehtinyt ahmaista annoksesta jo puolet.
Mikäs siellä oli ollessa. Pitkän valkoisen pöytäliinan alta oli mielenkiintoista tarkkailla vappua juhlivaa väkeä. Joukossa oli muutama muukin koira. 
Aterioinnin jälkeen, istuttuamme vielä hetken tuttujen kanssa terassilla, sain käskyn paimentaa pois kartanon pihan kanadanhanhet. Koska olen tuota hommaa harjoittanut kotikulmilla jo muutaman viikon ajan, sujui se minulta leikiten. Eipä lainkaan hullumpi juhlapäivä.