Matinkylässä asuu kaksi ihanaa narttua, Baila ja Doris. Mulla oli treffit niiden kanssa helatorstaina Haukilahden rannassa. Treffattiin venesataman kohdalla ja siitä jatkettiin uimarantaan päin.
Haistoin niiden hajut jo kaukaa ja mammalla oli pitelemistä kun syöksyin niitä kohti.
Doris oli vähän vaisu mummo, mutta Baila - se on jotakin se!
Yritin erilaisia taktiikoita saadakseni sen huomion, mutta daami pysyi kiusallaan torjuvana.
Lähes kahden tunnin yrityksen jälkeen olin niin uupunut, että rojahdin kyljelleni narsissikukkapenkkiin. Onneksi Bailan ja Doriksen emäntä (joka valokuvasi meitä) ei ehtinyt saada siitä kuvaa.
3 kommenttia:
Voi pientä Nooa-rukkaa, on se niin epäreilua, että vaikka mitkä sirkustemput esittää neidolle, niin mikään ei kelpaa! Doris nyt on Doris, pitäähän sen nuorisoa vähän kasvattaa, mutta josko se Baila olisi jo ensi treffeillä edes himpun verran mukavampi? Jos Nooalta kysytään, niin se ei varmaan ottanut pakeista nokkiinsa,onneksi on pojalla itsetunto kohdallaan...terveisiä Dorikselta ja Bailalta!
Kivasti kirjoitettu ja siisti blogi, hyvä että ehdit sitä pitämään kimblenpeluultasi, vaikka sinänsä tuollaiselle moniosaajakoiralle ei niiden yhdistäminen ole temppu eikä mikään. Terkkuja Saarelta sinulle sekä Kirsille&Timolle
Ps. Älä yritä edetä tyttöjen kanssa turhan nopeasti, ensin on aina hyvä lämmitellä tunnelmaa elokuvaillalla tai bussi-sightseeingillä. Sitten vasta taotaan kun rauta on kuuma.
Tämäpä mielenkiintoista - kiva huomata, että puolustusvoimissakin on blogini pantu merkille.
Hyvää kesää lääkintäkiurulle!
t. Nooa
Lähetä kommentti