Juhannusaattona Erkki-setä oli meillä ja vietimme aaton alkuiltaa sisätiloissa. Timo valmisti Marsalkan kuhaa. Sen johdosta keittiössä oli iltapäivällä sietämättömän mehevät tuoksut Marsalkan kuhaan tulee piparjuurivoikastike sekä sienismetanakastike. Nämä yhdessä tuoreitten kuhafileitten kanssa loivat juhannusaattoiltaan autuaallisen hajumaailman. (Smetanahan on yksi suurimmista herkuistani, ainoa maitotuote, jota siedän.) Nam!
Kun Erkki-setä oli viimein saatu palvelutaksiin (se muuten oli Karaoketaksi!), lähdimme me mamman ja Timon kanssa piknikille Haukilahden rantaan. Rannalla ei juuri näkynyt väkeä. Alkuun istuimme aallonmurtajalla ja ajattelimme Tuihtia, jonka tiesimme olevan Taru-mummon palatsissa läheisellä Varsasaarella. Sitten siirryimme koirien uimarannalle, missä Timo heitteli keppiä ja minä uin hakemaan. Ihailimme ulapalla lipuvia vanhoja, monipurjeisia puuveneitä ja nautimme yöttömästä yöstä. Välillä Timo käväisi hakemassa lisää piknik-tarpeita, minä ravistelin sillä aikaa turkkiani kuivaksi rannan ruohikossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti