Se patti on nyt leikattu. Ja se osoittautui talirauhaseksi. Ei siis mitään vakavaa, emollani Solanalla on ollut samanlainen, ja melkein samainikäisenä.
Haava on mahtava, siinä on viitisentoista tikkiä (ks. kuva). Sain tänään laastarin pois, mutta tuota muovista pönttöä joudun pitämään päässä vielä kymmenen päivää. Kyllä siihen pikkuhiljaa tottuu, sohvan kulmalla siitä saa mukavan nojan. Liikkumista se vähän haittaa, koska törmäilen huonekaluihin ja ovenkulmiin tämän tästä. Mutta on tästä "sairiksesta" jotain iloakin: huomaan että minulle jaetaan herkkuja enemmän kuin yleensä.
2 kommenttia:
Hui, olipas patti, mutta onneksi ei sen vaarallisempi! Kyllä Nooa sairiksesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, tosi surkea ilme vaan naamalle, kun se kauluri on niiiiin hankala ja kyllä sieltä makupaloja ropisee :)
t. Baila
PS. Oisko treffit mitään rantsussa joku päivä, kun pääset kaulurista eroon?
En tykkää yhtään noista kaulureista. Emäntä aina välillä minua sillä kiusaa kun haluaisin nuolla kipeää tassua.
Koita kestää vaan, Nooa.
t. vesíkoira Ramon
Lähetä kommentti