Kesäkuu on lopuillaan ja viime päivinä ollaan saatu nauttia lämmöstä. Minulle se tarkoittaa lähinnä sitä, että isäntäväki ei jaksa istua kuumassa kämpässä vaan suuntaa mieluummin saareen tai järvelle.
Juhannusta vietettiin vähän koleammassa kelissä, mutta minulla kävi kyllä veri kuumana, sillä vietimme juhannuspyhät Otto-koiran reviirillä Kalvössä. Tällä kertaa en käynyt kiinni siihen ja otin muutenkin rauhallisemmin kuin edellisellä kerralla. Huomasin, että silläkin keitti ja katsoin viisaammaksi kiertää vähän kauempaa ne nurkat, missä se majaili. Muutaman kerran törmäsimme väistämättä yhteen ja siitä syntyi kunnon rähinä.
Viime sunnuntaina olimme Isossa Vasikkasaaressa. Gula Villanin väki tuntee minut jo, kutsuvat minua pelikoiraksi Kimble-taitojeni ansiosta. Vielä mä joku päivä näytänkin niille, miten koira pelaa. Sunnuntaina saaressa oli väkeä niin paljon, että etsiydyimme yhteen suojaisaan rantaruohikkoon, minkä tuntumassa sain uida yllin kyllin. Sinilevää ei vielä näkynyt. On mageeta, kun on jo aika hyvä uimari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti